Lähettäjä:
led zeppe1in 93
Gravitaatiolinssi
Galaksijoukko Abell keskusta toimii valtavan suurennuslasin tavoin. Gravitaatiolinssi vahvistaa miljardien valovuosien päässä olevien galaksien valoa. Kohteen etäisyys 2,2 miljardia valovuotta. Tutkijat arvelevat, että jotkin kuvassa näkyvistä kohteista voivat olla 13 miljardin valovuoden päässä. Avaruudessa on luonnollisia suurennuslaseja. Ilimiöitä nimetään gravitaatiolinsseiksi. Se syntyy kun, taivaankappale - esimerkiksi suuri galaksi tai galaksijoukko - taittaa ja vahvistaa sen takana olevaa kohteen valoa. Mutta miten gravitaatiolinssi toimii? Avaruus vaikuttaa valon reittiin. Suurin osa avaruudesta on näkymätöntä pimeää ainetta, jolla on vetovoimaa. Pimeän aineen vetovoima pitää galaksijoukot koossa. Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan vetovoima muotoilee avaruutta ja vaikuttaa valonkulkuun. Kun valo ohittaa galaksjoukosta muodustuneen gravitaatiolinssin, se taittuu. Einstein ennusti vetovoiman vaikuttavan valoon, mutta hän ei uskonut että ilmiötä pystyttäisiin mittamaan maasta käsin. Gravitaatiolinssin käyttö suurennuslasina auttaa näkemään yhä syvemmälle universumiin. Näemme sitä kauemmas ajassa taakse päin, mitä kauemmaksi avaruuteen katsomme.
Lähettäjä:
led zeppe1in 93
Otsikko: Gravitaatiolinssi
Kuvaus: Galaksijoukko Abell keskusta toimii valtavan suurennuslasin tavoin. Gravitaatiolinssi vahvistaa miljardien valovuosien päässä olevien galaksien valoa. Kohteen etäisyys 2,2 miljardia valovuotta. Tutkijat arvelevat, että jotkin kuvassa näkyvistä kohteista voivat olla 13 miljardin valovuoden päässä. Avaruudessa on luonnollisia suurennuslaseja. Ilimiöitä nimetään gravitaatiolinsseiksi. Se syntyy kun, taivaankappale - esimerkiksi suuri galaksi tai galaksijoukko - taittaa ja vahvistaa sen takana olevaa kohteen valoa. Mutta miten gravitaatiolinssi toimii? Avaruus vaikuttaa valon reittiin. Suurin osa avaruudesta on näkymätöntä pimeää ainetta, jolla on vetovoimaa. Pimeän aineen vetovoima pitää galaksijoukot koossa. Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan vetovoima muotoilee avaruutta ja vaikuttaa valonkulkuun. Kun valo ohittaa galaksjoukosta muodustuneen gravitaatiolinssin, se taittuu. Einstein ennusti vetovoiman vaikuttavan valoon, mutta hän ei uskonut että ilmiötä pystyttäisiin mittamaan maasta käsin. Gravitaatiolinssin käyttö suurennuslasina auttaa näkemään yhä syvemmälle universumiin. Näemme sitä kauemmas ajassa taakse päin, mitä kauemmaksi avaruuteen katsomme.
Hakusanat: avaruus, abell, galaksi, hubble, joukko, universumi, gravitaatio, linssi, suurennuslasi, valo, vuosi, taittua, pitkä, matka, einstein, suhteellisuus, teoria,
ILMOITA ASIATON SISÄLTÖ
Valitse mielestäsi parhaiten kuvaava ilmoitus mediatiedostosta.
Syy
repostMediaId
Lyhyt selvitys
Ei kyselyä tälle päivälle. Lisää uusi kysely tästä.
SUOSITUIMMAT MEDIAT
Kommentointiin liittyvät säännöt
- Pyri kunnioittamaan muita kirjoittajia ja heidän mielipiteitään.
- Merkitse kommenttisi lähetysvaiheessa off-topiciksi mikäli se ei liity mitenkään itse mediaan.
- Ylläpidolla on oikeus poistaa kommentti ilman mitään erillistä ilmoitusta.
- Jylppy-Galleriaan ei hyväksytä poliittisten äärilaitojen riitelyä tai maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä medioita tai kommentteja, niillä ei ole mitään viihdearvoa eivätkä ne tästä syystä sovellu Riemurasiaan.
- Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kiellettyä.
- Väkivallalla tai millään muullakaan uhkailua ei sallita, kohdistuipa se toiseen kirjoittajaan, julkisuuden henkilöön tai tuntemattomaan ihmiseen. Myöskään muita ei saa kannustaa väkivaltaan tai vainoon.
- Linkit jotka sisältävät erotiikkaa, väkivaltaa, häiritseviä kuvia tai mainontaa ovat kiellettyjä.
- Poistamme mainostarkoituksessa laaditut kirjoitukset, olipa mainostettava asia sitten tavara, palvelu, aate tai maailmankatsomus. Puolueen tai uskonnon kiihkeä tuputtaminen voi olla myös mainostamista.
- Yksityiselämään kuuluvia asioita ei saa julkaista. Tämä tarkoittaa mm. puhelinnumeroita, osoitetietoja ja sähköpostiosoitteita.
- Toistuva saman asian kommentointi on kiellettyä.
- Mediaan liittymättömät kommentit, kuten maahanmuuttopoliikka tapahtuu foormilla. Pääset siihen tästä. Sallimme kuitenkin mediaan liittymättömät kirjoitukset tietyissä rajoissa. On myös välillä piristävää kuulla käyttäjien omia hauskoja kokemuksia elämästä.
- Jatkuvista sääntöjen rikkomisesta ylläpidolla on oikeus antaa käyttäjälle varoitus (7 päivän kirjoitus -ja äänestyskielto) sekä räikeimmissä tapauksissa porttikielto sivustolle tai tunnuksen poisto.
- Kaikkien näiden sääntöjen jälkeen pyritään pitämään keskustelu kuitenkin rentona.
600
Kommentti ei liity mediaan
Eniten ääniä saaneet kommentit
Aika: 2016-05-17 17:24:31
+42370
<eric>
"...13 miljardin valovuoden päässä." Miettikääpäs tuota vähän aikaa.
Aika: 2016-05-17 17:21:47
+17584
<Nuffsaid>
Mä selaan rasiaa ihan vaan paskapierutissi vitsien toivossa.
Aika: 2016-05-17 17:24:06
+19080
<Teesi>
Kun katsomme 13 miljardin valovuoden päähän niin mitähän siellä on puuhailtu tällä välin? Ovatko jo saaneet naisten mielialoista järkevyyttä? Tuskin.
Aika: 2016-05-17 17:35:44
+23358
<jukorte>
Gimmick "Osaako joku asian-tuntija sanoa liittyykö tuo kuvassa nähtävä spiraalimainen rakenne kyseiseen ilmiöön, vai onko vain sattumaa?" Se on juuri se gravitaatiolinsssi. Tai oikeastaan gravitaatiolinssin optinen manifestaatio.
Kommentit (39)
Piilota OFF-Topic keskustelu
<Turse> Paskapierutissi-vitsit on parhaita!
<Gorbys> SaKozdamuss ..Joten voimme nähdä sen valon niin pitkään tulevaisuuteen, kunnes punasiirtymä siirtyy infrapuna-asteikolla kauemmaksi, ja kauemmaksi. Kunnes, miljardien vuosien päästä, kyseinen kappale ensiksi pysähtyy ja lopettaa liikkumisen, ja sitten häviää. Eli siis näemme kappaleen, joka on kasvattanut etäisyyttään, ja nopeuttaan (hubblen laki) meistä jo miljardeja vuosia. Mutta kyseisen valon, pitää saapua meidän mittalaitteistoomme. Voisi sanoa, että meidän ja etäisimpien kappaleiden välilä on noin 46.000.000.000 vuoden lagi. Ei kannata pelata CSää kamujen kanssa.
<Gorbys> SaKozdamuss Hubblen laki; Jokaista megaparsekkia kohden, joka on kappaleittemme välillä.. Kasvaa se nopeus, jolla kappaleemme erkaantuvat toisistaan 71km/s. Kahden megaparsekin päässä olevan kappaleen, voidaan olettaa liikkuvan 142km/s jne jne. c = 299792458 m/s. Eli valonnopeus = 299792458 metriä sekunnisssa. 299792 km/s. Eli voimme olettaa, että kaikki kappaleet, jotka ovat enemmän kuin 4222 megaparsekin etäisyydellä toisesistaan, liikkuvat (tällä hetkellä) yli valonnopeudella toisistaan. Se valo, jonka näemme juuri nyt on kyseinen galaksi lähettänyt matkalleen miljardeja vuosia sitten.
<Gorbys> SaKozdamuss Riippuen havaintopaikasta, joka paikka avaruudessa on sen avaruuden keskikohta. Täytyy siis ymmärtää, että vaikka suhteellisesti eri kappaleet ovat yhtä etäisiä toisistaan, ovat ne absoluuttisesti (Suhteellisesti) toisistaan erillään. Kappaleiden suhteellinen etäisyys toisistaan pysyy samana, vaikka absoluuttinen etäisyys kasvaa..
<Gorbys> SaKozdamuss damussSaKoz Suhteellisuuudesta; Ajattele, että olet rusina. :) Yksi rusina pullataikinassa. Pullataikina alkaa kohota, hiivan vaikutuksesta. Sinä rusinana ajattelet: Prkl minähän olen pullataikinan keskipiste (universumi), sillä kaikki muut rusinat erkaantuvat suhteessa minuun. Mutta valitseppa viereinen rusina, nimeltänsä vaikkapa Lissu. Lissusta katsoen, hän on maailman keskipiste, ja kaikki muut ovat liikkessä hänestä pois päin. On lähestulkoon mahdotonta käsitellä neliuloitteista avaruutta tekstissä, mutta ajatellaaan, että tämä pullataikina on kaikki mitä on olemassa..
<Gorbys> damussSaKoz Sori, tosi kiireinen viikko, niin ei kerennyt vastata. Elämä ollut työtä ja unta. (Rankan viikon jälkeen humalassa kirjoiteltua); Elikkäs joo. Yksinkertaistettuna valonnopeus on rajoittava tekijä vain lokaaleissa tapahtumissa, kuten meidän "local cluster" johon linnunrata, andromeda jne jne kuuluu. Kyseiset galaksit ovat riittävän lähellä, tunteakseen gravitaation vaikutuksen. Kun menemme kauemmaksi avaruudessa, galaksit (Tai oikeastaan, other local clusters) voivat liikkua, valoa nopeammin, suhteellisesti.
<SaKoz> black eagle Vaikka oletettaisiin että universumi laajenisi valonnopeudella, ja kappaleet liikkuisivat samaan aikaan valonnopeudella eri suuntiin valonnopeudella erisuuntiin laajenevassa universumissa (eli shakkilauta laajenisi välistä kahdella ruudulla aina kun nappulat liikkuvat ruudun verran erisuuntiin) kappaleiden välinen reaalietäisyys kasvaisi siinäkin tapauksessa "vain" nelinkertaisella valonnopeudella, missä tapauksessa ne ehtisivät maalaisjärjelä 14 miljardissa vuodessa "vain" 56 valovuoden päähän toisistaan. Ei siis 92 miljardin, mikä on tämänhetkinen universumin koon arvio...
<Black Eagle> damuss SaKoz Tämä muuten tarkoittaa sitä, että on olemassa kappaleita jotka ovat niin kaukana että emme voi koskaan nähdä niitä. Jos kappaleesta lähtenyt valo taittaa vuodessa valovuoden mutta avaruus meidän ja kappaleen välissä laajenee kahden valovuoden verran...valo ei voi koskaan saavuttaa meitä.
<Black Eagle> damuss SaKoz Kuvitelkaa shakkilauta, jossa on kaksi sotilasta seläkkäin, matkalla eri suuntiin. Joka vuoro kumpainenkin sotilas saa liikkua yhden ruudun. Sen lisäksi avaruus laajenee, joten sotilaiden väliin lisätään kokonaan uusi ruutu (tai rivi). Nyt shakkilauta on kasvanut rivillä - 9 riviä ja sotilaiden välissä on kolme tyhjää ruutua, vaikka sotilas saa liikkua vain yhden ruudun vauhdilla vuorossa.
<^s1m0^> Luin että Gravitaatiolerssi. Nyt tulee zeppeliiniltä erillaista mediaa.
<keke67> 9 460 730 472 580 800 metriä on valovuosi.
<damuss> Minuakin kiinnostaisi hahmottaa miten maailmankaikkeuden halkaisija voi olla yli 28 miljardia valovuotta? Kykenetkö selventämään Gorbys ? Johtuuko tämä kosmisesta inlfaatiosta?
<newbie821> eric No minäpä mietin ja tulin tulokseen, että se tarkoittaa matkaa, jota vastaa noin 1,23*10^24 kpl jalkapallokenttiä peräkkäin.
<Keijoko> Mitäköhän Einstein ois saanu nykyajan tekniikalla aikaan?
<SaKoz> Gorbys En ole tosiaan ennen tullut ajatelleeksi että kahden kappaleen välinen etäisyys voi kasvaa valonnnopeutta nopeammin jos esim. molemmat kappaleet liikkuvat vastakkaisiin suuntiin 0.6 kertaisella valonnopeudella. Aikamoinen mindfuck sinänsä. Mutta en silti oikein ymmärrä miten maailmankaikkeuden halkaisija voi olla yli 28 miljardia valovuotta (tämä olisi siis klassisen fysiikan mukaan kahden kappaleen etäisyys jos ne liikkusivat vastakkaisiin suuntiin valonnopeudella koko universumin noin 14 miljardin vuoden iän ajan)
<Gorbys> SaKoz Kannattaa vilkaista https://youtu.be/-EilZ4VY5Vs?t=531 8:52 alkaen käsitellään universumin laajenemista. 10:04 alkaen visualisaatio aiheesta. Koko video on myös katsomisen arvoinen.
<Gorbys> SaKoz Eli käytännössä kappaleesta A katsottuna, et voi ikinä havaita kappaletta B koska avaruus kappaleiden välillä kasvaa valonnopeutta nopeammin, eikä kappaleista syntynyt valo voi koskaan saavuttaa toisiaan.
<Gorbys> SaKoz Ajatellaan myös että kappale A liikkuu poispäin kappaleesta B valonnopeudella. Kappale B liikkuu poispäin kappaleesta A myös valonnopeudella. Kumpikaan kappale ei ylitä valonnopeutta mutta kappaleiden välissä oleva tila, avaruus, kasvaa valonnopeutta nopeammin.
<imcancer> ajan ja paikan mittasuhteista kertonee paljon myös se, että kun katselee kuvassa näkyviä galakseja, niin joidenkin galaksien lähempänä katsojaa olevasta osasta tuleva valo voi olla parisataa tuhatta vuotta nuorempi kuin katsojasta kauempana näkyvä galaksin puoli. :) hauskaa. eli katsellaan samaa galaksia parinsadan tuhannen vuoden aikapyyhkäsyllä yhdellä vilkauksella.
<Gorbys> SaKoz -Alkuräjähdyksen jälkeen, ja avaruudeen laajenemisesta johtuen liikkunut meistä "poispäin"? Tästä kappaleesta syntyvä valo ei ole voinut saavuttaa meitä vielä, koska avaruus ei ole tarpeeksi vanha. Ne kappaleet, jotka tuottivat näkemämme valon noin 13.8mrd vuotta sitten, ovat nyt jo noin 46mrd valovuoden päässä, johtuen siitä että avaruus laajenee joka suuntaan. Eli tuo kappale ei ole vain liikkunut poispäin meistä, vaan mekin olemme liikkuneet toiseeen suuntaan.
<Gorbys> SaKoz Eli siis me siis voimme nähdä 13,8 miljardia vuotta vanhan valon, koska universumi on niin vanha. Eli näemme ns. niin lähelle alkuräjähdystä kuin mahdollista. Emme voi nähdä kosmista mikroaalto taustasäteilyä "syvemmälle" alkuräjähdykseen, koska koko avaruus oli vain kuuma massa. Periaattessa, kuin katsoisit hernerokkasumussa kaukoputkella. Mutta se, että emme voi nähdä vanhempaa valoa kuin tuo ei tarkoita, ettei universumi olisi jatkanut laajenemistaan. Eli valo jonka voimme nähdä on 13.8mrd vuotta vanhaa. Entä jos ajattelemme valonlähdettä, joka on syntynyt 2mrd vuotta alkuräjähdy..
<Sivari_> SaKoz: Avaruus voi laajeta valon nopeutta nopeammin. Valon nopeus on rajana vain kappaleille avaruudessa ei itse avaruudelle.
<Ossitus> Maailmankaikkeus on nykytiedon mukaan 13,82 miljardia vuotta vanha. (wikipedia) Melko lähelle alkuräjähdystä siis näkee. Hurja ajatus...
<SaKoz> Miettikää sitä, että koko havaittava universumi on arvioiden mukaan noin 92 miljardia valovuotta halkaisijaltaan, mutta universumin ikä on vain vajaa 14 miljardia vuotta... (Näin siis wikipedia) en kuitenkaan jaksanut ottaa selvää miten se on mahdollista jos mikään ei voi ylittää valonnopeutta ja jos universumi olisi lähtenyt laajenemaan valonnopeudella eri suuntiin syntyhetkestä lähtien, sen pitäisi (ehkä?) olla noin 28 miljardia valovuotta halkaisijaltaan. Joku fiksumpi saa selittää jos jaksaa. Ajan ja tilan rakenne on siinä välissä vissiin muuttunut kolmelta aamuyöstä tai jotain...
<elbac> taas räjähti mun tajunta
<normi> Valovuosi on matka ei aika
<Matricofilia> eric Jep. Ja sitten kun on pää hajalla sen miettimisestä niin voi ruveta miettimään mitä tämän näkyvän universumin takana on.
<eric> jukorte Gravitaatiolinssin optinen manifestaatio kuulostaa ihan joltain progebändin biisin nimeltä! :)
<eric> Leomir Exactly. Sitä mietin itsekin ja tuli jännä olo.
<PönttöPaavo> Nyt sitä vasta ollaankin jännän äärellä
<jukorte> Gimmick "Osaako joku asian-tuntija sanoa liittyykö tuo kuvassa nähtävä spiraalimainen rakenne kyseiseen ilmiöön, vai onko vain sattumaa?" Se on juuri se gravitaatiolinsssi. Tai oikeastaan gravitaatiolinssin optinen manifestaatio.
<jukorte> Leomir "Miettikääs kanssarasistit, että 13 miljardin valovuoden päässä nähtävät sattumat ovat tapahtuneet 13 miljardia vuotta sitten." Ja vaikkapa sitä että havaittava maailmankaikkeus on halkaisijaltaan noin 46 miljardia valovuotta. Ja että se on parhaiden arvioiden mukaan vain sadastuhannesosa koko universumistamme.
<Gimmick> Osaako joku asian-tuntija sanoa liittyykö tuo kuvassa nähtävä spiraalimainen rakenne kyseiseen ilmiöön, vai onko vain sattumaa? Nuo reunoilla olevat galaksit ikään kuin kiertävät keskustaa.
<Leomir> Miettikääs kanssarasistit, että 13 miljardin valovuoden päässä nähtävät sattumat ovat tapahtuneet 13 miljardia vuotta sitten. Puhutaan maailmankaikkeuden alkuajoista!
<Riggee> maken sierralla sinne ajaa vartissa
<eric> "...13 miljardin valovuoden päässä." Miettikääpäs tuota vähän aikaa.
<Teesi> Kun katsomme 13 miljardin valovuoden päähän niin mitähän siellä on puuhailtu tällä välin? Ovatko jo saaneet naisten mielialoista järkevyyttä? Tuskin.
<Nuffsaid> Mä selaan rasiaa ihan vaan paskapierutissi vitsien toivossa.
<Oscar> Näistä ei tajua paljon mitään mutta avaruusmedia aina 5/5.
Uusimmat profiilikuvat
Foorumilla tapahtuu