Masennus
Sain tällä viikolla tietää mikä mua vaivaa. Viimeset 15vuotta. Tässä videossa on todella hyvin ja tiiviisti ne ajatukset ja tuntemukset joille itse ei voi mitään. Veikkaan että moni voi samaistua, tai huomata kaverissaan näitä piirteitä. Jos näin on niin yrittäkää hakeutua hoitoon. Omalla kohdalla meni liian pitkälle ja sain aikaan peruuttamatonta henkistä vahinkoa.
Eniten ääniä saaneet kommentit
Aika: 2015-07-21 00:32:58
+24336
<Lecimx>
Se tunne kun haluaisit tehä kaikkea mutta mikään ei kiinnosta. Se tunne kun teet jotain mikä pitäs olla hauskaa mutta et saa siitä mitään irti. Mikään ei oo niinku ennen. Mistään et saa mitään irti. Grillimakkara maistu ennen hyvälle ja sitä teki mieli mut ei enää se vaa ei maistu millekkään. Autolla ajo oli ennen ehkä nautinnollisinta mitä voi olla. Ei kiinnosta ei saa mitää irti. Mikään ei vaan yksinkertasesti tunnu miltään. Hyvä ruoka ei maistu millekkään hauskat asiat ei tunnu millekkään mielenkiintonen tekeminen ei tunnu millekkään. Se vie ihmisestä voimat kun mistään et saa irti mitään.
Aika: 2015-07-20 20:12:00
+8798
<Hassumies>
Tuntuu ettei tätä sairautta oteta tarpeeksi vakavasti. Hoitokin on usein: "Turruta ittes näil mömmöil ja meesny."
Aika: 2015-07-20 20:20:32
+17163
<SirByron>
Voimia. Eipä tässä muuta voikaan sanoa. T: Kroonista masennusta sairastava. Ja Hassumies olen itse tyytyväinen saamaani hoitoon täällä itäisessä Suomen kolkassa. Toki nykyisen masennusjakson (3 vuotta ainakin eikä loppua näkyvissä) on lääkettä vaihdeltu ja nosteltu, muttei mikään tehoa kuin hetken. Kuitenkin on aina uusi sotasuunnitelma valmiina, että välillä olo on kuin vanhan ajan radiolla, jossa pitää antennin kanssa pelleillä että saa äänet kirkkaasti kuuluviin. Aika lailla yksin tässä kuitenkin ollaan. Mutta eipä kukaan voi auttaakaan. Lääkkeistä on sentään ollut apua kun yh täällä olen
Kommentit (16)
<Lecimx> k0likk0 Ei auta. Testattu on.
<Pjumppari> Prometheus- Kyllä aina huomaa, kellä ei ole mitään käsitystä masennuksesta. Juurikin noista typeristä "oot vaan laiska ja saamaton, ota nyt ittees niskasta kiinni" kommenteista
<k0likk0> Lecimx kokeile huumeita
<Prometheus-> Ihminen herkästi jää samalle raiteelle tekemään elämässään hyväksi todettuja asioita uudestaan ja uudestaan, odottaen että niistä saa loputtomiin saman ilon irti. Aikuinen kyllästyy asioihin samalla lailla kuin lapsi kyllästyy leluihinsa. Se jää vaan herkästi huomaamatta, että asiat ovat käyneet liian tutuiksi, eikä sitä ymmärrä siirtyä eteenpäin muihin asioihin. Olen oikeastaan sitä mieltä että masennus on laiskojen ja saamattomien oire.
<SirByron> Gozaimasu "oon masennuksen takia muuttunu kokonaa ihmisenä" - tuo sama ajatus on viime aikoina pyörinyt omassakin päässä. Ei ole paljoa mitään lohdullisia sanoja, mutta silti toivotan voimia.
<Gozaimasu> mä oon kärsiny vaikeasta masennuksesta yli kymmenen vuotta, mulle on syötetty paljon ties mitä lääkkeitä mut mistään ei oikeen oo ollu mitään hyötyä ja syön niitä käytännössä ihan turhaan, en haluu lopettaa ku pelkään et masennus menee vieläki pahemmaks sen takia. Oon ollu pakkohoidossaki muutaman kerran itsetuhosuuden takia ja lääkkeitten yliannostuksen vuoks. Nykyää en kauheesti poistu kotoota minnekkää ku tuntuu et koko maailma on mua vastaan ja mua hävettää oma tilanne niin paljon, oon masennuksen takia muuttunu kokonaa ihmisenä.
<SirByron> Jos masennus on lievä, ja ensimmäistä kertaa, niin todennäköisyys siitä ylipääsemisessä on varmasti helpompi. Ja lääkkeet ovat toki myrkkyä, etenkin jos joutuu käyttämään isompia annoksia ja jotain kovempia pillereitä, mutta jos haluaa parantua, niin itse en näe muitakaan vaihtoehtoja. Siinä ei auta mitkään elämänopaskirjat tai perseelle potkimiset, jos on tarpeeksi syvälle joutunut. Onhan siinä sekin huomioitava seikka, ettei masennus ole sama kuin hetkellinen alakuloisuus. Mutta jonkinlaista terapiaa kannattaa vaatia kyllä, jos pelkkiä lääkkeitä tuputetaan, ja keskusteluapu olisi tarpeen.
<SirByron> Kai tässä voisi vielä lisätä, että terapia+lääkkeet ovat paras yhdistelmä. Omalla kohdallani hoito etenee sen mukaan mikä itsestäni tuntuu parhaimmalta. Jos huomaan ettei lääkitys tehoa - sanon siitä, ja kokeillaan jotain muuta jne. Ja jos pystyy elämään terveellisesti sellaisissa olosuhteissa, jotka auttavat masennuksesta ylipääsemistä (esim. ei liika alkoholin kulutus), niin sekin edesauttaa. Mutta siinä on yön ja päivän ero, onko masennus ollut yhden kerran ja onko se toistuvaa, eli kroonistunutta. Ja se onko esim. oma elämäntilanne altistuttaja - ja sen muutos parantava vai syy tuntematon.
<vonge> SSRI lääkkeet on myrkkyä
<Lecimx> Se tunne kun haluaisit tehä kaikkea mutta mikään ei kiinnosta. Se tunne kun teet jotain mikä pitäs olla hauskaa mutta et saa siitä mitään irti. Mikään ei oo niinku ennen. Mistään et saa mitään irti. Grillimakkara maistu ennen hyvälle ja sitä teki mieli mut ei enää se vaa ei maistu millekkään. Autolla ajo oli ennen ehkä nautinnollisinta mitä voi olla. Ei kiinnosta ei saa mitää irti. Mikään ei vaan yksinkertasesti tunnu miltään. Hyvä ruoka ei maistu millekkään hauskat asiat ei tunnu millekkään mielenkiintonen tekeminen ei tunnu millekkään. Se vie ihmisestä voimat kun mistään et saa irti mitään.
<Remedica> Lääkkeiden tuputtaminen nyt on paskinta mitä masentuneelle voi tehdä. Se mitä masentunut oikeasti tarvii on aitoa tukea ja perseelle potkimista niin kauan että se pääsee sieltä kuopasta ylös, koska yksin ei kaikki todellakaan jaksa.
<Pinkku_os> havaijinmunkkihylje: Oppikirjan mukaan masentuneena kaikki on helvetin raskasta ja mikään ei nappaa -> ei huvita tehdä mitään, ei edes niitä asioita mistä ennen tykkäsi.
<havaijinmunkkihylje> Mikä estää masentunutta ihmistä tekemään itselleen/elämälleen jotain että olo paranisi? Ei fittuiluna vaan ihan mielenkiinnosta.
<Krmp> Tutustukaa eckhart tollen opetuksiin. Auttoi pääsemään masennuksesta ja muutti muutenki koko elämäni. Suosittelen suuresti!
<SirByron> Voimia. Eipä tässä muuta voikaan sanoa. T: Kroonista masennusta sairastava. Ja Hassumies olen itse tyytyväinen saamaani hoitoon täällä itäisessä Suomen kolkassa. Toki nykyisen masennusjakson (3 vuotta ainakin eikä loppua näkyvissä) on lääkettä vaihdeltu ja nosteltu, muttei mikään tehoa kuin hetken. Kuitenkin on aina uusi sotasuunnitelma valmiina, että välillä olo on kuin vanhan ajan radiolla, jossa pitää antennin kanssa pelleillä että saa äänet kirkkaasti kuuluviin. Aika lailla yksin tässä kuitenkin ollaan. Mutta eipä kukaan voi auttaakaan. Lääkkeistä on sentään ollut apua kun yh täällä olen
<Hassumies> Tuntuu ettei tätä sairautta oteta tarpeeksi vakavasti. Hoitokin on usein: "Turruta ittes näil mömmöil ja meesny."
Uusimmat Foorumin viestit