Lähettäjä:
kidoSosiaalisesti ahdistuneen ja normaalin erot eri tilanteissa
Lähettäjä: kido
Otsikko: Sosiaalisesti ahdistuneen ja normaalin erot eri tilanteissa
Hakusanat: sosiaalisesti, ahdistunut, normaali, tilanteet, reaktiot, reactions, social, anxiety, pelkotilat, ahdistus,
ILMOITA ASIATON SISÄLTÖ
Valitse mielestäsi parhaiten kuvaava ilmoitus mediatiedostosta.
Syy
repostMediaId
Lyhyt selvitys
600
Kommentti ei liity mediaan
Eniten ääniä saaneet kommentit
Aika: 2015-03-08 15:20:43
+10816
<Lakanahaamu>
Vähän tulee korvista ulos jo tämäkin. Ärsyttävästä vaivasta tullut internetmuoti, joka vie uskottavuuden tästä oikeasti kärsiviltä. Tarjoilija toivottaa hyvät ruokahalut ja vahingossa toivotat niitä takaisin, niin heti: SOSIAALINEN AHDISTUKSENI HUIPUSSAAN MMMM EN VOI PALATA TÄHÄN PAIKKAAN IKINÄ!
Aika: 2016-02-24 10:50:00
+2323
<Niittari>
ei nyt niinkään toi puhelimeen vastaaminen, mutta ku pitäis soittaa
Aika: 2015-03-08 15:19:58
+3869
<Ankeus>
Itse olin joskus melko pahastikkin sosiaalisten tilanteiden pelossa ja kuva pitää aika hyvinkin paikkaansa. Nyt olenkin päässyt hyvin eroon siitä uusien kaveripiirien myötä, mitä intissä ja työpaikoilla syntyi ja on syntynyt. Ei tuossa tilanteessa muu auta, kuin hankkia uusia tuttavuuksia paikoista, joissa käy säännöllisesti muitakin ihmisiä.
Aika: 2016-02-24 11:44:40
+12416
<MaltedBarney>
Niittari Ja sit ku on puoli tuntia harjoitellut repliikkiä valmiiksi ku soittaa jonnekin virastoon mut ulos tulee vaan hirveä sössötys.
Aika: 2015-03-08 17:02:12
+263
<Fuurage>
Se on kyl rautaista tahdonvoimaa vaativa asia päästä tuollasesta pelosta yli varsinkin kun jotkut ihmiset osaa olla aika myötätunnottomia sellasta kohtaan, joka ei ehkä oo sosiaalisesti lahjakkain, vaikka muuten hyvä tyyppi oiski.
Kommentit (72)
Piilota OFF-Topic keskustelu
<yrska> Aikaisemmin tuli kyllä jänskättyä oikeastaan ihan kaikkea ja oltua niin sulkeutunut ihminen kuin vain olla ja voi, nyt kuitenkin pikkuhiljaa onnistuna pääsemään pahimmista eroon... vaan yhäkin se luurin nostaminen - jos asian voi käydä hoitamassa paikanpäällä, niin puhelimeen ei tule tartuttua. Varmaan näköpuhelimellakin olisi helpompaa...
<Kaijde> nostokurki Ei introverttiys meinaa että olisi sosiaalisesti vammainen.
<liskoja> Ja se kaupassa käynti. Tuska on kova ja kainalot haisee kuolemalle.
<hulluesa> Vaikka ei ahdistaisikaan, kyllä kotiin pääsy on välillä juhlaa. Oma rauha se on jotain niin kullan arvoista.
<SirLaitinen> Olen mielestäni sosiaalinen ekstrovertti... mutta samaistuin jotenkin silti. Olen hirviö, mutantti
<Kallu_609> Kylläpäs oli ahdistavaa vastata intissä päivystäjän puhelimeen, kun ei tiennyt kuinka iso sotaherra sieltä soittaa ja mitä oli vailla
<Valkoinenkuolema> Ennen ei oltu introverttejä, sosiaalisesti ahdistuneita tai mitään muutakaan vastaavaa, oltiin vaan nössöjä runkkareita.
<sam_> Se kuumotus kun kyseli kesätyöpaikkoja puhelimitse kun sähköpostia eivät monet firmat vielä käyttäneet. Varsinkin jos oli puhelinvaihde ja jouduit selittämään asiasi useammalle henkilölle.
<pillipiippari> Osu ja uppos..
<40mikemike> Salin jälkeen on hyvä soittaa, täynnä miehistä itsevarmuutta, sit parin tunnin päästä pitää soittaa uudestaan niin rupee ahdistaa, ihmeellinen tää läskipallo päässä.
<Carolust> Kaikkein hirveintä mulle on työhaastattelut. Voi kunpa en taas jännittäis niin paljon että mokaan sen... Enpä.
<AntInfant> Se soittaminen on pahinta. Onneks on sähköposti. Vaikka senkin avaamiseen menee yli tunti.
<FernandoSolo> Väittäisin, että kaikki tuntevat pientä ahdistusta sosiaalisessa kansakäymisessä joskus, valitettavasti jotkut kokee sitä aina ja jopa piinaavasti. Ei voi kieltää, etteikö moisista itseään tunnistaisi ainakin jollain asteella.
<Sanchezs> Eiköhän kaikilla ole tietynlaista sosiaalista jännitystä. En ymmärrä vaan, miten joillakin se on niin voimakasta että siitä ei koskaan pääse yli. Ehkä he ovat liian keskittyneitä itseensä, eivätkä keskity elämään.
<StefaH> Tälle kuvalle ei parempaa kohderyhmää varmaan voi löytyä kuin RR.
<Bonthon> Nykyään kyllä jo päivisin tapana googlettaa ei talennettu numero ennen vastaamista ihan vaan jo sen takia etten jaksa diilaa puhelinmyyjien kaa kesken työpäivän.
<WremahThD> No en nyt tiedä... Ehkä sosiaaliset tilanteet jännittää joo, eniten samaistuin kännykän kanssa. Pystyn kyllä toimimaan ihmisten kanssa mutta jos saisin päättää niin en olisi kenenkään vieraan kanssa, enkä välttämättä tutunkaan.
<Peketeus> Puhelimeen vastaamisesta tuli mieleen kun olin päivystämässä intissä. Se kuumotus kun puhelin alkaa soimaan :D
<thirvi> Tämän takia en käy Subwayssa.
<MaltedBarney> Niittari Ja sit ku on puoli tuntia harjoitellut repliikkiä valmiiksi ku soittaa jonnekin virastoon mut ulos tulee vaan hirveä sössötys.
<AdiHasla-> Kellään sama, että kaikkia pitää miellyttää eikä puol tuntemattomien seurassa uskalla heittää samaa läppää kuin läheisten frendien? :D Perkele ku musta koulutettiin tällanen.
<Semirotta> Tuo on niin totta, joka päivä. https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/236x/03/bc/33/03bc33576591185a087654a7c7b33675.jpg
<hatwok> Samaistuin täysin. Nykyään pakkoharjoittelulla on vähän helpottanut. Joskus jopa kaipaa seuraa, jos ei yli viikkoon ole nähnyt ketään vapaa-ajalla.
<daathi> samaistuin
<Oscar> Sama istuin.
<Niittari> ei nyt niinkään toi puhelimeen vastaaminen, mutta ku pitäis soittaa
<Bad Example> Normaali vs. rasialainen
<nostokurki> Samaistuin. T: introvertti
<Ferus> Samaistuin.
<Sakke2> Totta. Perseestä tommonen mielentila, kärsiny siitä jo vuosia.
<topi_89> onko pakko jutella jos ei ole mitään puhuttavaa?
<Pablo_> Kaikki näistä vituttavat, paitsi baarit ja koti. Poikkeuksena se jos on päissään, silloin kaikki menee.
<wp 88> Hienointa oli joskus kun kärsi pikku harhoista vielä niin kaupassa käyntiin tuli uusia ominaisuuksia kun kaikki katsoo vihaisesti ja kuiskii kuinka paska ihminen olet.
<_bestmanStudio> Onhan tämä nyt muoti-ilmiötä, mutta oikein millään muullakaan en pysty selittämään itselleni - että miksi pitää riipaissa kännit ennen uloslähtöä. Kaippa siihen ulkoiluun tottuisi, jos olisi riittävästi syytä alkaa totuttelemaan.
<kissanräkä> Puhelimeen vastaaminen, juhliin meneminen (selvinpäin) ja kotiin tulo - samaistun. Nuo muut tilanteet osaan jotenkuten käsitellä, ja onneks pikkuhiljaa menossa parempaan suuntaan noiden erityisesti ahdistavien tilanteiden kanssa.
<traveller> Tunnen tällaisia ihmisiä ja empatiaa heitä kohtaan, mutta en itse ymmärrä. Itse en vain jaksa sosiaalisia tilanteita ja totean kotona lusmuamisen mielyttävämmäksi. Paitsi jos olen treeniporukan kanssa, heidän kanssa on aina mukavaa, ketään ei tuomita ja jutut pysyy mielenkiintoisina. Osaksi voi olla väärä seura, jos tuntee itsensä sosiaalisesti ahdistuneeksi. Toisaalta en kyllä välitäkään, mitä kukin minusta ajattelee, koska niin kaikki muutkin tekevät.
<kepappipeppu> Samaistuin kohtaan Going to the party.
<hipinretku> koitin joskus tätä ihmisille selittää että miten vaikeeta voi olla joskus ulkona ja ihmisten seurassa. takasin sain vaan vittuilua niin kylläpä lämmitti mieltä eikä tee senkään vertaa mieli olla ihmisten kanssa tekemissä.
<isoork> Yö ajasta tulee läheinen niille jotka kärsivät tästä. Ärsytti kyllä kun asiaa vähäteltiin "et sinä siihen kuole". No ei hämähäkkeihin tai käärmeisiinkään yleisesti ottaen kuole mutta kyllä ne ihmisiä karmasee. Onneksi sain tehokkaan ja pitkän hoidon niin on jo suhteellisen normaali.
<Tane> Yleensä on tämmönen fiilis, mutta se kyllä korjaantuu aika nopeasti ku juo muutaman pohjiksi. En edes valehtele. Surullista.
<Tupajumi]> kyl mie oon sitä mieltä et ku nykyihmine o nii paljo kotona 4 seinän sisälä ku o kaikenmaailman viihde-elektroniikat ym nii ulkomaailman jutut muuttuu isommiksi möröiks korvie välisä mitä ne ois esim 80 luvulla ollu ku ihmisten kanssa oltiin enempi kontakteissa, ja oli pakkokin olla ku ei ollu härpäkkeitä ja siinä sitä tottu ihmissii, toisinku nykyää seurustellaan älylaitteiden kanssa ja paetaan sinne todellisuutta
<mamamama> Sosiaalinen ahdistus on kyllä munasta. Kun saan peruttua suunnitelmat joissa pitää mennä ihmisten ilmoille itken melkeen onnesta.
<Mahkura> Tää on kyllä totta.
<Mikael1stClass> pelottaa
<soman> Nykyäänhän ei normaaleja ole olemassakaan kun vähänkin poikkeavat yksilöt diagnosoidaan adhd-lapsiksi tai sosiaalisesti rajoittuneiksi tai mitä paskaa milloinkin. Kaikille lääkkeet naamaan et tasottuvat saatana.
<Stranger86> "I challenge you to a duel of social interaction" :D
<KuuFFi> Ankeus Try dont give a fuck?
<LordBhorak> Astireloth Tuohon viestisi "MMMM" kohtaan pitää vielä tehdä se Conanin vakio silmälasien korjausliike ja etusormen heristys.
<kurremus> nuorempana olin itsekin ujo mutta ei se lähde pois muuta kuin menemällä ihmisten ilmoille :D
<Introvertti-Pertti> Introvertin elämää.. Netti toimii ja on kaljaa (Y)
<Fuurage> Se on kyl rautaista tahdonvoimaa vaativa asia päästä tuollasesta pelosta yli varsinkin kun jotkut ihmiset osaa olla aika myötätunnottomia sellasta kohtaan, joka ei ehkä oo sosiaalisesti lahjakkain, vaikka muuten hyvä tyyppi oiski.
<Valkoinenkuolema> Paskaa. Ennen oltiin vaan vähän erakkoluonteisia eikä mitään vitun oireyhtymästä kärsiviä. Taas tätä vika ei ole minun vaan kun mulla on tälläinen tauti joo.
<Kanakotka> Olin lapsena käsittämättömän, ja täysin selittämättömän ujo, ja jos olisin syntynyt 10-15 vuotta myöhemmin, olisi varmaan diagnosoitu tämä vaiva vaikeana itselle. Täytyy sanoa, että olen helvetin onnellinen ettei näin käynyt, vaan ujoutta hoidettiin ns. luonnollisesti. Eli isä päätti, että ujo lapsi viedään ulkomaanmatkoille näyttämään, ettei ihmisissä oikeasti mitään pelättävää yleisesti ole. Sosiaalinen ahdistuneisuus lähti kävelemään jossain teini-iän alkuajan paikkeilla, eikä kaupantätikään pelottanut sen jälkeen. Sen jälkeen ei ole näyttänyt rumaa päätään, ja ihmisten kanssa tulee toimeen
<Munapersepaviaani> Puhelimen soiminen ei ennen haitannut, mutta kun sain ajokortin, ihmiset alko joka viikonloppu soitella kuskiks. Nyt siitä ajasta on jo yli 5 vuotta, mutta vieläkin paniikkia pukkaa, kun puhelin soi.
<j _ j> tuntuu kun olis nippuside sydämen ja keuhkon ympärillä
<punamuna> taidan olla tuon ambivertin vastakohta
<Munapersepaviaani> Juurikin näin, paitsi "going to a party" tilanteessa olen kännissä, niin ongelmaa ei ole.
<chikusho> Ei tarvitse olla yksipuolisesti introvertti tai ekstrovertti. On olemassa myös näiden välimuoto: ambivertti. Itse ainakin olen ja toivottavasti tämä tieto auttaa muita.
<kisunen1992> Samaistuin
<HooCee86> Astileroth Juuri näin. T: jo toistakymmentä vuotta ko. vaivasta kärsinyt.
<kus pää> naiset ainakin näyttää paremmilta jos kärsii tästä siis kuvan mukaan
<[NUT]> Tää on hienoa miten tätä paskaa mainostetaan joka vitun päivä joka helvetin sekuntti netissä mutta asialle ei oikeastikkaan tehdä paskaakaan.
<hillo-> sosiaalisissit?
<Lakanahaamu> Vähän tulee korvista ulos jo tämäkin. Ärsyttävästä vaivasta tullut internetmuoti, joka vie uskottavuuden tästä oikeasti kärsiviltä. Tarjoilija toivottaa hyvät ruokahalut ja vahingossa toivotat niitä takaisin, niin heti: SOSIAALINEN AHDISTUKSENI HUIPUSSAAN MMMM EN VOI PALATA TÄHÄN PAIKKAAN IKINÄ!
<Ankeus> Itse olin joskus melko pahastikkin sosiaalisten tilanteiden pelossa ja kuva pitää aika hyvinkin paikkaansa. Nyt olenkin päässyt hyvin eroon siitä uusien kaveripiirien myötä, mitä intissä ja työpaikoilla syntyi ja on syntynyt. Ei tuossa tilanteessa muu auta, kuin hankkia uusia tuttavuuksia paikoista, joissa käy säännöllisesti muitakin ihmisiä.
<Newoo> Wau, olipa se hivenen pelottava samaistuminen.. tulipa yhtäkkiä yllättävän epänormaali olo.
<Duke of Asmin> Manuaalinen kävely
<Tripla_J> aprinboobsface meinaatko hartwallia? siellä oli aikanaan sama järjestelmä
<HelvetinKettu> aika tarkallee näin
<Aprinboobsface> Yhdellä työpaikallani oli lankapuhelin yhdistetty helvetin kovaääniseen summeriin ja keltaiseen vilkkuvaloon. Kuumotti joskus vastata.
<Tripla_J> Aika hyvin avaa sosiaalisesti rajottuneiden ihmisten mielen jos tää nyt paikkansa pitä'
<Kixxu> Kah, tunnistan itseni.
Uusimmat profiilikuvat
Foorumilla tapahtuu